Mihin sähköinen liikenne on menossa?

Harvempi muistaa, että autot ja traktorit syrjäyttivät hevosen liikenteessä alle 20 vuodessa. Tapahtuuko näin myös perinteisille polttomoottoriautoille? Tuskin ainakaan kokonaan, mutta suuri muutos on edessä, ja vauhti tuntuu vain kiihtyvän. 

Liikenteen sähköistyminen on globaali ilmiö. Ladattavien henkilöautojen määrä kasvaa huimaavalla 50 % vuositahdilla, vaikkakin tässä on toki alueellisia eroja. Mistä tämä nopea kasvu johtuu ja mitkä ovat syyt tämän kehityksen takana? 

1. Ilmastomuutos 

Ilmastomuutos vaikuttaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Jäätiköt sulavat hiljalleen, tulvat ja eroosio lisääntyvät ja meren pinnan nousu hukuttaa ajan myötä alleen monia rannikkokaupunkeja. Helleaallot, rankkasateet ja sään ääri-ilmiöt aiheuttavat kuivuutta, tulipaloja ja nälänhätää. Monet kasvi- ja eläinlajit todennäköisesti tulevat kuolemaan sukupuuttoon. Ei kuulosta kovin hyvältä, mutta onneksi viimein tilanne on alettu ottamaan vakavammin. 

2. Poliittiset (kansainväliset) toimenpiteet 

Etenkin EU:ssa ilmastomuutoksen torjuminen on yksi sen ympäristöpolitiikan tavoitteista. EU on sitoutunut vähentämään CO2-päästöjä 40 %, parantamaan energiatehokkuutta 32,5 % ja nostamaan uusiutuvan energian osuuden 32 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet saavuttaakseen EU säätää direktiivejä, jotka jäsenvaltiot sulauttavat osaksi kansallista lainsäädäntöään. Esimerkkeinä mainittakoon päästökauppadirektiivi, uusiutuvan energian direktiivi, rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ja puhtaiden ajoneuvojen direktiivi. 

3. Suomen tavoitteet 

Suomi pyrkii omalta osaltaan monin eri tavoin vähentämään CO2-päästöjään. Yksi näistä keinoista on liikenteen päästöjen vähentäminen, sillä Suomessa noin viidesosa kasvihuonekaasupäästöistä on lähtöisin liikenteestä. Tällä hetkellä sähköautot ovat tämän hetken teknologioista ainoa, jolla voidaan merkittävästi vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä, sillä Suomen sähköntuotannon CO2-ominaispäästöt ovat meillä hyvin matalat. Biokaasu on toinen erinomainen vaihtoehto, mutta sen tuotanto on toistaiseksi vielä rajallista. Raskaassa liikenteessä ja lentoliikenteessä bioperäiset ja synteettiset polttoaineet tulevat varmasti olemaan vielä pitkään potentiaalisin vaihtoehto fossiilisille polttoaineille. 

4. Suomen lainsäädäntö 

Laki sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latausvalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä velvoittaa rakentamaan lisää latauspisteitä useiden kiinteistöjen yhteyteen sähköajoneuvoille.  

Puhtaiden ajoneuvojen direktiivin kansallinen lainsäädäntö tulee vaikuttamaan julkisen sektorin kalustohankintoihin, sillä puhtailla ajoneuvoilla tarkoitetaan sellaisia ajoneuvoja, joiden CO2-päästöt ovat alle 50 g/km (2025 asti) ja 0 g/km (2025 jälkeen) henkilö- ja pakettiautoista puhuttaessa. Direktiivin ja kansallisen lainsäädännön myötä puhtaiden ajoneuvojen osuuden tulee olla vähintään 38,5 % kaikista uusista henkilö- ja pakettiautoista. Näin mataliin päästöihin on vaikeaa päästä muilla kuin ladattavilla ajoneuvoilla.  

5.  Autovalmistajien päästörajoitteet 

Autovalmistajat ovat tiukan paikan edessä, sillä niille asetetut päästörajat sallivat EU-markkinoille saatettujen uusien autojen osalta 95 g/km keskipäästöarvon, jotka kiristyvät myöhemmin vielä lisää. Jos valmistajat eivät pääse tavoitteisiin, on seurauksena miljardiluokan sanktiot. Tämän seurauksena autovalmistajat esittelevät nyt kilvan lataushybridi- ja sähköautomalleja, ja uusia malleja suorastaan tulvii markkinoille. On järkevämpää myydä tarvittaessa, vaikka hieman tappiolla ladattavia ajoneuvoja, kuin maksaa miljardien eurojen sakkoja, sillä jokaisen yksittäisen auton jokainen tavoitteen ylittävä gramma maksaa autonvalmistajalle 95 euroa. 

6. Autovalmistajien kehitysresurssit 

Autonvalmistajat ohjaavat nyt voimakkaasti kehityskehitysresursseja ladattaviin ajoneuvoihin. Tällä hetkellä autoteollisuus on ilmoittanut yli 300 miljardin dollarin kehityspanostuksesta. Pelkästään maailman suurin autonvalmistaja Volkswagen on kertonut 91 miljardin dollarin panostuksesta, Daimler 42 miljardin dollarin panostuksesta. Volkswagen on jo vihjaillut, että se kehittelee viimeistä polttomoottorisukupolveaan. 

7. Ihmisten asennemuutos 

Etenkin länsimaissa ihmisten arvomaailma on muuttunut lyhyessä ajassa, millä on suuressa kuvassa selvä vaikutus muun muassa osto- ja hankintapäätöksiin. Kun ympäristöasiat ovat jatkuvasti tapetilla, niihin myös kiinnitetään huomiota ja ne ohjaavat toimintaamme. Aurinkosähköjärjestelmiin investoidaan jo kiihtyvällä vauhdilla ja nyt kun erilaisista ladattavista ajoneuvoista alkaa olemaan kattava tarjonta, ovat ne oikeasti potentiaalinen vaihtoehto monelle.  

8. Käyttökustannukset ja ympäristövaikutukset 

Sähköautot ovat pitkällä aikavälillä edullisempia käyttää, vaikka ovatkin hankintahinnaltaan selvästi kalliimpia. Tilannetta helpottaa hieman (etenkin) Suomen autoverotus, joka suosii pienipäästöisiä ajoneuvoja. Sähköautojen valmistus (etenkin akut) kuormittaa ympäristöä enemmän kuin vastaavan kokoisen polttomoottoriauton, mutta tilanne kääntyy nopeasti sähköauton eduksi kilometrien kertyessä. 

Alla olevassa esimerkissä on Suomen ilmastopaneelin kaksi kuvaajaa, joissa havainnollistetaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia ja kustannuskertymää. Kyseessä on keskikokoiset automallit, joilla ajetaan 30 000 km vuodessa 15 vuoden ajan.   

Kuvassa kaksi kuvaajaa, joissa havainnollistetaan ajoneuvojen ympäristövaikutuksia ja kustannuskertymää.

Lähde: Suomen ilmastopaneeli 

Yhteenveto 

Sähköautoista ja liikenteen sähköistymisestä voi olla montaa mieltä, mutta suunta mihin me olemme menossa vaikuttaa selvältä. Suurin kysymys lienee, kuinka nopeasti muutos tapahtuu huomioiden autokantamme luontaisen uudistumisen, ja mikä on lento- ja raskaan liikenteen kohtalo? 

Jerkko Starck
Kirjoittaja on Nivos Energian tuotepäällikkö, diplomi-insinööri ja positiivisen skeptisesti kaikkeen uuteen teknologiaan suhtautuva energia-alan moniottelija.

Kuvassa Nivoksen tuotepäällikkö Jerkko Starck
projektointi- ja kehityspäällikkö
019 68 991
@email

Ota yhteyttä!