Sähköinen autoilu on eräs liikkumisen nopeimmin nousevista ilmiöistä. Sähköauto on nykyisin yhä useamman ihmisen autovalinta ympäristöseikkojen, edullisten ajokilometrien ja usein myös ajomukavuuden takia.
Sähköauto pähkinänkuoressa
Ladattavat sähköautot voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin; täyssähköautoihin, joissa on voimanlähteenä pelkästään sähkömoottori, sekä ladattaviin hybridiautoihin, joissa on sekä polttomoottori että sähkömoottori. Ladattavilla hybrideillä voi ajaa alle 50 km matkan sähkön voimin, ja akun tyhjentyessä auto siirtyy käyttämään polttomoottoria. Tarvittaessa voidaan myös valjastaa molemmat yhtäaikaiseen käyttöön vaikkapa ohitustilanteessa.
Täyssähköautot ovat mekaanisesti huomattavasti polttomoottoriautoja yksinkertaisempia ja voimalinja koostuu vain muutamasta liikkuvasta osasta. Mekaaninen yksinkertaisuus lisää auton luotettavuutta ja vähentää huoltojen tarvetta. Eteneminen on usein pehmeämpää ja tasaisempaa kuin vastaavalla polttomoottorimallilla. Lisäksi sähköautossa on todella väkevä vääntömomentti kaikilla kierrosnopeuksilla.
Sähköautolla ajaminen on huomattavasti polttomoottoriautolla ajamista edullisempaa. Sähköauton latauskustannukset ovat noin 2 €/100 km, kun vastaavalla bensiinikäyttöisellä autolla polttoainekustannukset ovat noin 10 €/100 km. Sähköauton hankintahinta on kuitenkin polttomoottoriautoa suurempi.
Vaikka sähköautot ovat paikallispäästöttömiä, auton akuston valmistuksesta syntyvä ympäristön kuormitus on polttomoottoriauton valmistusta suurempi. Tästä johtuen sähköautojen niin sanotut elinkaaripäästöt ovat uutena suuremmat kuin vastaavalla polttomoottorimallilla. Sähköauton käytönaikaiset ympäristövaikutukset kuitenkin kompensoivat valmistuksesta syntyneitä päästöjä, ja elinkaaripäästöt jäävät lopulta huomattavasti polttomoottoriautoa pienemmiksi.
Sähköauton lataaminen
Keskimäärin auto seisoo 90–95 % ajasta parkissa kotona, työpaikan pihassa tai muualla, ja tällöin auton lataaminen onkin otollisinta. Pääasiassa sähköautoja ladataan kotitalouspistorasioista tai sähköauton latausasemista. Keskinopeilla latausasemilla autoa ladataan yleensä Type2-tyyppisillä latureilla, ja pikalatauspisteillä CCS- ja ChaDemo-standardin mukaisilla latauspistokkeilla. Kotitalouspistorasioista ladattaessa on syytä huomioida, että latausvirta tulee turvallisuussyistä pitää pienenä (~8A).
Yleensä sähköauton lataaminen on edullisinta kotona ns. hidaslatauksella yön yli 6–10 ampeerin virralla, jolloin toimintamatkaa saadaan lisää noin 10 km tunnissa. Usein kuitenkin järkevin vaihtoehto on 16 ampeerin yksivaiheinen kotilatausasema, jolloin tunnissa saadaan noin 20 km lisää toimintamatkaa.
Työpaikoilla, kauppakeskuksissa ja nykyisin monien yritysten pihoilla voi hyödyntää keskinopeaa (11–22 kW) latausta. 22 kW vaihtovirtalaturilla (AC) saadaan jo helposti 100–150 km lisää toimintamatkaa tunnissa. Auton oman AC-laturin rajoite on kuitenkin hyvä huomioida. Läheskään kaikki sähköautot eivät pysty ottamaan vaihtovirtaa kolmesta vaiheesta, jolloin todellinen latausteho jää usein tätä pienemmäksi.
Pikalataus (50–150 kW) on käytännöllinen latausvaihtoehto matkan aikana, jos tulee tarve saada ripeästi lisää toimintamatkaa. Lähes kaikki sähköautot latautuvat tasavirralla (DC) huomattavan nopeasti ja akun saa sen koosta riippuen täyteen 20–60 minuutissa.