10 vuotta kaasuautoilua Mäntsälässä – teiden puhtain ja edullisin menopeli kasvattaa suosiotaan ”Olen aina ollut sitä mieltä, että meidän velvollisuutemme on ottaa huomioon tulevat sukupolvet”, sanoo Roger Bäckroos, yksi Mäntsälän ensimmäisiä kaasuautoilijoita.
Kun energiayhtiö Nivos avasi vuonna 2009 Mäntsälään ensimmäisen kaasun tankkausaseman ja paikallinen Autoliike Keijo Lehtonen laajensi valikoimansa kaasuautoihin, Roger oli ensimmäisenä jonossa.
”Halusin vaihtaa kaasuautoon heti, kun siihen avautui mahdollisuus. Jotain pitää yksittäisen ihmisen maailman tilanteen eteen tehdä.”
20 eurolla Mäntsälästä Turkuun ja takaisin
Vielä kymmenen vuotta sitten kaasuauton valinta ei ollut mikään itsestäänselvyys. Roger tuumaa, ettei se ole sitä vieläkään. Tällä hetkellä kaasuautoilu on kuitenkin yksi nopeimpia ja ympäristöystävällisimpiä tapoja pudottaa hiilidioksidipäästöjä sille tasolle, jolle koko Suomi vuoteen 2030 mennessä pyrkii. Kaasuautoilu on edullista, ekologista ja laadukasta.
”Ensimmäinen kaasuautoni ei eronnut kiihtyvyydeltään ja ajo-ominaisuuksiltaan bensakäyttöisestä autosta mitenkään. Auto käytti 90 % kaasua ja vaihtoi bensaan vain kaasun loppuessa. Kun 370 000 kilometriä tuli täyteen, Keijo Lehtosen autoliike kunnosti auton ja myi sen edelleen”, valintaansa tyytyväinen Roger kertoo.
Ero bensiini- tai diesel-autoon näkyi ainoastaan kulutuksessa ja kustannuksissa. Kaasua tankataan kiloissa, ja yksi kilo vastaa 1,56 litraa bensiiniä ja 1,39 litraa dieseliä.
”Kun bensakäyttöisen auton keskikulutus maantiellä oli noin 6-7 litraa sadalta kilometriltä, kaasuautolla se jäi alle 4,5 kg. Biokaasun alle euron litrahinnalla voi reilusti sanoa, ettei sen halvempaa autoilua olekaan! Pääsimme 20 eurolla edestakaisin Mäntsälästä Turkuun tyttären luokse kylään. Ja onhan se ihan eri tunne ajella menemään, kun pakoputkesta tulee ulos vähemmän ja jo kertaalleen ilmassa käynyttä hiilidioksidia”, Roger toteaa.
Kaasuautoa Roger suosittelee lämpimästi kaikille. ”Kun kaasuautojen määrä lisääntyy, kustannukset painuvat entisestään. Tankkausverkoston kokoajan laajentuessa kaasuauto on tasavertainen vähäpäästöisen autoilun vaihtoehto niin maalla kuin kaupungissa.”
Ekologisesti ja ekonomisesti parempi valinta
Kun Nivos kymmenen vuotta sitten avasi kaasun tankkausaseman Mäntsälän ST1-huoltoasemalle, automyyjä Keijo Lehtonen otti heti härkää sarvista.
”Nivos järjesti tankkausmahdollisuuden ja me järjestimme autot. Niin se homma lähti käyntiin; pienellä 1-3 kaasuauton valikoimalla, mittavalla pohjatyöllä ja asiakkaiden sisään ajamisella. Kaasuautoilu oli tuolloin vielä hyvin uutta Suomessa”, Keijo muistelee.
Tietouden ja erityisesti tankkausmahdollisuuksien kasvaessa kaasuautojen kysynnän nousu on ollut kuitenkin tasaista.
”Kaasuauton valintaan vaikuttaa kaksi asiaa: ekologisuus ja hinta. Vaikka kustannuskysymys on autonostajalle aina ykkönen, ekologisuus painaa vaakakupissa yhä enemmän. Nykyään kaasuautot vastaavat ominaisuuksiltaan muita polttomoottoriautoja ja kustannussäästöt ovat kiistattomat. Myös luotto niiden huolto- ja käyttövarmuuteen on noussut.”
Biokaasua tankkiin Nivoksen asemilta
Nivoksen toimitusjohtaja Esa Muukka muistaa ajan, kun yrityksen ensimmäisten työkäyttöön hankittujen kaasuautojen tankkaamiseen kului syrjäisellä asemalla kokonainen yö.
”Oli selvää, että jos me haluamme energiayhtiönä lisätä kaasuautokantaa, täytyy lisätä myös tankkausasemia ja tehdä tankkaamisesta helpompaa.”
Ajatus olemassa olevalle huoltoasemalle avattavasta kaasun tankkauspisteestä kypsyi parissa vuodessa. ”Kaasutekniikan hyödyt olivat tiedossa ja Mäntsälän alla kulki jo valmiiksi teollisuutta palveleva suuri maakaasun siirtoputki. Kun ST1 lähti mukaan, päätös oli helppo”, Esa kertoo.
Tänä päivänä Mäntsälässä tankataan pelkkää edullista biokaasua ja kaasua myydään niin paljon kuin kapasiteetin rajoissa pystytään. Asema on ollut jo pitkään yksi Suomen eniten kaasua myyviä mittareita.
Alkuvuodesta 2019 Nivos avasi toisen biokaasun tankkauspisteen Hyvinkään Palopurolle, jossa luomubiokaasua tuotetaan maatilan sivuvirroista sen omalla biokaasulaitoksella.
”Jos peltohehtaaria kohden tuotettaisiin yhtä paljon biokaasua kuin esimerkiksi kaasuautoilun edelläkävijämaassa Saksassa, Suomeen mahtuisi vielä 1000 biokaasulaitosta lisää. Potentiaalia siis on. Suomessa on kasvatettava kunnianhimoa ja hyödynnettävä kiertotaloutta. Vain niin voimme tehdä aidosti ilmastotekoja tulevien sukupolvien eteen”, Esa toteaa.